Nettiterapia 1: Alustavaa pohdintaa online-terapiataidoista

Olen tämän syksyn aikana kirjoittanut tarinaa parvityöstä ja sen johtamisesta yhdessä Juhana Kokkosen ja Janne Ruohiston kanssa. Kirjoitusprosessin aikana olen useasti pohtinut, minkälaisia online-vuorovaikutustaitoja tarvitaan parvityössä ja sen johtamisessa. Näitä samoja oivalluksia, joita olen aikaisemmin käyttänyt online- työskentelyssä ja sen johtamisessa olen hyödyntänyt työssäni terapeuttina. Tämä blogi toimii johdantona online-terapian mahdollisuuksiin ja mitä siinä tulisi huomioida.

 Ensiksi online-työskentelyssä tulee esille ei-synkronoidun ajasta ja paikasta riippumattoman vuorovaikutuksen mahdollisuudet edistää terapiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että valitaan asiakaslähtöinen henkilökohtaistettu tapa työskennellä ja käytetään asiakkaan valitsemia online-teknologioita. Asiakkaan on helpompi olla läsnä online-vuorovaikutustilanteessa, kun voi käyttää sellaisia sovelluksia, joita hän osaa jo käyttää. Terapeutti voi joutua opiskelemaan uusia online-sovellutuksia, elleivät ne ole hänelle tuttuja aikaisemmasta. Se on toisaalta ihan hyvä lähtökohta, että asiakas on osaavampi ja voimaantuu, kun toimii ikään kuin opettajan roolissa teknologiapuolessa terapiatilanteessa. Asiakkaan osaaminen ja voimavarat olisi muutenkin hyvä tuoda esiin jokaisessa terapiamuodossa ja myös online-terapiassa.

Henkilökohtaistetussa online-terapiassa on hyvää se, että asiakas voi paremmin valita itselle sopivan ajankohdan lisäksi tavan olla läsnä terapiassatilanteessa. Hänen ei tarvitse matkustaa face-2-face vastaanottotapaamiselle. Asiakas voi laittaa terapeutille jo etukäteen omat ajatuksena, joista haluaa keskustella esimerkiksi sähköpostilla, podcastina, videona tai vaikka blogina. Terapeutti voi vastata niihin käyttäen samoja menetelmiä kuin asiakaskin tai asiakkaan kanssa voidaan sopia ajankohta samanaikaiseen keskusteluun online videon välityksellä tai puhelimella.

Mobiilityö tulossa myös terapiaan

Oman kokemukseni mukaan nettiterapiassa pystytään paremmin fokusoitumaan keskustelussa asiakkaan esille nostamiin asioihin erityisesti silloin, kun non-verbaaliviestintä ei ole ns. häiritsemässä keskustelua. Perinteinen puhelu on tästä hyvä esimerkki. Ei-synkronoitu online-keskustelu antaa niin asiakkaalle kuin terapeutillekkin enemmän aikaa tulkita sanomaa, kun käytetään kirjoitettuja viestejä tai vaikka chattiä ja blogia. Ei synkronoidussa online-terapiassa kiireettömyys on ehdottomasti etu, kun aikaa on eri tavoin käytössä kuin 45 minuutin face-2-face vastaanotolla.

Face-2-face-vuorovaikutuksella on vuosien myötä vakiintunut oma paikkansa terapiamuotona. Nenäkkäin keskustelutilanteessa usein kuitenkin puhutaan paljon ja poukkoillaan keskustelussa laidasta laitaan, kun yritetään puheen avulla "maalata" yhteistä ymmärrystä käsiteltävistä asioista. Videokeskustelussa kuunnellaan paremmin toisen sanomaa loppuun. Olen havainnut, että siinä on myös vähemmän päälle puhumista ja tässä mielessä teknologia on myös eduksi dialogisena tapana, jossa asiakas tulee paremmin kuunnelluksi ja kuulluksi terapiakeskustelussa.

Verkko-opetuksessa on käytössä erilaisia suosituksia online- kommunikaatiota varten. Niitä voi hyvin käyttää lähtökohtana, kun sopii yhteisistä online-työskentelyn pelinsäännöistä yhdessä asiakkaan kanssa. Pelinsäännöt on hyvä sopia yhdessä terapian alussa, ettei synny selllaisia ennakko-odotuksia online kommunikaatiota kohtaan, joita ei ole jatkossa mahdollista toteuttaa. Tällaisia pelinsääntöjä ovat mm. miten nopeasti terapeutti ja/tai asiakas vastaavat online yhteydenottoihin, kuka omistaa terapiakeskustelussa syntyvän digitaalisen materiaalin, missä ja miten kauan niitä säilytetään ja samalla sovitaan online-terapian maksutapa.

Tämä blogi toimii oppimisympäristönä, jossa jaan omia kokemuksiani nettipsykoterapiasta ja samalla kerään aineistoa päättötyöhöni ratkaisukeskeisestä nettipsykoterapiasta. Otan mielleäni palautetta tästä blogista. Jos lukijoilla on kokemuksia nettiterapiasta asiakkaan ja/tai terapeutin näkökulmasta, niin niitä ottaisin mielelläni vastaan palautetta joko tämän blogin kommentointikenttään tai sähköpostiini katri@katriluukka.fi.

Online- offline vuorovaikutuksen muutoksesta

Teen psykoterapeuttikoulutukseni lopputyön nettipsykoterapiasta viimeisen opintovuoteni aikana. Olen aloittanut työskentelyn terapauttina elokuun alussa. Tarjoan terapiapalveluita perinteisen nenäkkäin tapahtuvien tapaamisten lisäksi myös online-palveluina.

Itselläni on yli kuuden vuoden kokemus online-työskentelystä käyttäen lukuisia sosiaalisen median työvälineitä. Minua kiinnostaa yhä enemmän, miten online- ja offline- (face-2-face) vuorovaikutus eroavat ja/tai ovat samankaltaisia. Kokoan Facebookin online & offline ratkaisuja sivulle viimeisintä tutkittua tietoa johtamisen lisäksi myös käynnissä olevasta online-vuorovaikutustaitojen muutoksesta, jonka uusi teknologia mahdollistaa meille työskentelyvälineenä.

Lähiaikoina olen törmännyt myös tutkittuun tietoon online-vuorovaikutuksen vaikuttavuudesta. Sveitsiläisessä tutkimuksessa todettiin internetin kautta tapahtuvan psykoterapian olevan yhtä tehokasta, ellei tehokkaampaakin kuin nenäkkäin (face-2-face) tapahtuvan terapian. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu monia etuja nettiterapian käytöstä masennuksen hoidossa. Kiinnostava on myös uusi tukimus siitä, että minä- ja me-kokemus muistuttavat yhä enemmän toisiaan. Viime vuosina sosiaalinen media on  muuttanut vuorovaikutusta ja asioita voidaan kokea aidosti myös online-ympäristöissä. Tämä vaikuttaa varmasti minä- ja me-kokemusten syntymisen helppouteen, kun aina ei tarvise kokoontua nenäkkäin tavatakseen muita ihmisiä. Vielä yksi kiinnostava käynnissä oleva pitkittäistutkimus Helsingin yliopistossa. Siinä seurataan kuinka diginatiivit työskentelevät luontevasti mobiililaitteilla online-ympäristöissä. Meitä, jotka vasta opettelemme uusia online-työskentelyn taitoja kutsutaan tutkimuksessa "digisiirtolaisiksi".

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että kaikessa asiantuntijatyössä tarvitaan sosiaalisen median ymmärtämisen lisäksi hyvä online-offline-vuorovaikutustaitojen yhdistelmä. Asiakkailla on nykyisin yhä enemmän niin ymmärrystä kuin osaamistakin käyttää online-palveluita. Suomessa niin A-klinikka  kuin HUSin mielenterveystalo.fi  ja peluuri ovat hienoja esimerkkejä ja päänavauksia online-työskentelyn suunnasta, joka pitäisi olla laajemminkin käytössä  sosiaali- ja terveysalalla.  Sosiaali- ja terveysalan työntekijät, terapeutit, ja esimiehet tarvitsevat täydennyskoulutusta uudenlaisten online-offline vuorovaikutustaitojen hallintaan.

Laitan tähän blogin loppuun kuvan, joka on otettu tämän blogin "verhon takaa" havainnollistamaan, mitä merkitystä digitaalisen työskentelyn ymmärtämisellä on, kun esimerkiksi kirjoitan blogin. Olen kirjoittanut yhden Tunnepeili- ratkaisuja oppien blogin  toukokuun lopussa tänä vuonna. Tätä blogia on selattu yhteensä 201 kertaa. Kirjoitan myös neljää muuta blogia, jotka olen linkittänyt tämän blogin yhteyteen. Yhteensä blogejani on selattu yli 15 000 eri kertaa viimeisen kolmen vuoden aikana. En tunne kuin murto-osan blogieni lukijoista. Blogeja kommentoidaan vähän niiden yhteyteen. Mutta kuulen blogeistani, kun tapaan ihmisiä sosiaalisen median yhteisöissä tai nenäkkäin eri tilaisuuksissa. Miettikää mitkä mahdollisuudet netti ja sosiaalinen media antaa ihmisille "to be connected together". Varsinkin tänä päivänä 3.9.2013 tuo Nokian tunnusfraasi tuntuu yhä tärkeämmältä, kun Nokian taival itsenäisenä yrityksenä päättyy ja siitä tulee Mikrosoftin kylkiäinen.

Tunnepeili- Ratkaisuja Oppien-blogin lähtölaukaus

Tämä Tunnepeili- ratkaisuja oppien on järjetyksessä kuudes blogini.  Aloitin työblogini  kirjoittamisen vuonna 2009. Työblogeissani olen kuvannut, kuinka työn tekeminen on sosiaalisen median myötä muuttunut yhteisölliseksi online-offline-työskentelyksi.

Sosiaalinen media työ- ja johtamisvälineenä on jatkunut hieman eri näkökulmista vuodesta 2010 kirjoittamassani kahdessa omassa blogissani: Katin merkitykselliset kokemukset ja Katris meaningful experiences. Vuonna 2012 aloitin kirjoittamaan neljättä blogini Golf Tunnepeli, joka liittyy golfharrastukseeni ja kertoo nimensä mukaan golfista "tunnepelaamisena". Golf-blogiini olen saanut mukaan myös avustajan, mikä on ollut mukava asia. Vuoden 2013 alusta alottamani viides Parvijohtaja Poppanen- blogini kuvaa yhteisöllistä online-parvityöskentelyä ja sen johtamista.

Tämä kuudes blogini Tunnepeili- ratkaisuja oppien on saanut nimensä väitöskirjastani, jossa olen tutkinut merkityksellisiä oppimiskokemuksia vanhustyössä. Olen antanut merkityksellisille oppimiskokemuksille nimen tunnepeili, koska merkitykselliset oppimiskokemukset muistetaan jälkeen päin tunteiden kautta. Ratkaisuja oppien osuus tässä blogissani kertoo omista oivalluksistani, kuinka positiiviseen psykologiaan perustuva, tulevaisuuteen suuntaava ja voimavaralähtöinen ajattelu edistävät tekemisen ja toiminnan muutosta erilaisissa elämäntilanteissa.

Tyttö onnenpuun alla 

Olen opiskellut ratkaisukeskeistä ajattelua ja toiminnallsia menetelmiä  Lyhytterapiainstituutissa joulukuusta 2011 alkaen. Valmistuminen uuteen terveydenhuollon ammattiin laillistetuksi psykoterapeutiksi häämöttää ensi vuonna 2014. Tulen tekemään opinnoissani päättötyön ratkaisukeskeisestä nettipsykoterapiasta.




Myös tässä blogissani tulen kuvaamaan nettipsykoterapian käyttöönottamiseen liittyvistä havainnoistani ja kokemuksistani. Itseäni kiinnostaa erityisesti sosiaalisen median myötä lisääntynyt yhteisöllinen online verkostoituminen, joka vaatii uudenlaisia online-offline-vuorovaikutustaitoja niin asiakkailta kuin terapeuteiltakin. Nämä molemmat näkökulmat pitäisi huomioida jatkuvasti lisääntyvässä nettipsykoterapiassa.



Tämän ensimmäisen blogini lopuksi haluan kiteyttää muutamia keskeisiä asiota, joita ratkaisukeskeisissä menetelmissä  korostetaan:
1) älä korjaa sitä. mikä ei ole rikki,
2) tee lisää sitä, mikä toimii,
3) jos jokin ei toimi, tee jotain toisin ja älä tee sitä uudelleen
4) kun onnistut, jaa onnistumisesi myös muille.